Ette kommentoineet blogiini, mitä tapahtui epäonnenpäivänä joten laitoin tänne iltasanomien lukijoiden tapahtumia.
IS kokosi lukijoiden toimitukseen lähettämiä kommelluksia pahamaineiselta päivämäärältä.
Esimerkiksi nimimerkillä Pohjoisen poika päivä meni harvinaisen surkeasti:
”Hyvin alkoi. Kun suuntasin maallisen kulkuni kohti parkkipaikkaa, huomasin että tuuli ja lumi oli tehnyt tehtävänsä haudaten autoni kinokseen. Pohjoisella voimalla aloin katuharjan kanssa puhdistamaan uskaliasta peltihevosta ja siinä innon tuoksinassa katkaisin keulatähden autostani. Tunnelma ei kuitenkaan latistunut, vaan suuntasin työpaikalle, vain huomatakseni, että lompakko jäi kotiin. Lompakkoa noutaessa perä lähti röntästä alta, en ole vielä uskaltanut tarkastaa puskurin vaurioita, kiinni kuitenkin on. Työpaikalla sitten ajattelin nauttia rentouttavat kahvit, huonosti sijoitetun kupin ansiosta pääsin siivoamaan. Olen ollut hereillä kolme tuntia ja päivä on mennyt huonosti, nyt ihmettelen miksi työpaikalle ei ole muita tullut, varmaan unohdin jonkun budjettikokouksen...”, mies kirjoittaa.
Nimimerkillä Minna toimitusta lähestyneellä oli epäonnea autonsa kanssa.
”Tänään päivä alkoi: Auton lukko jäässä, kun sain sen auki, huomasin että moottori ei inahdakaan, akku tyhjä. Ystävällinen naapurinsetä auttoi, ja sain vähän virtaa ja auton käyntiin. Siitäpä sitten suuntasin katsastamaan autoni, ja hylättyhän siitä tuli. Onneksi vain jarrulevyt ja palat uusiksi. Nekin on nyt hommattu, pääsee korjaamaan ja uudelleen katsastamaan. Päivä on nyt reilu puolessa, ja saa nähdä mitä kivaa vielä sattuukaan”, Minna kirjoittaa.
Nimimerkin Lucky aamu meni päin honkia.
”Aamulla avaimet unohtuivat, mutta kerkesin vielä herätellä nukkuvan miesystäväni avaamaan minulle oven, jotta saisin avaimet ennen bussin tuloa. Bussi oli kuitenkin aikataulusta myöhässä ja myöhästyin töistä. En ollut ehtinyt juoda aamukahviakaan kiireen vuoksi, niin sain töissä kuitenkin vielä viimeisen kupin pannusta itselleni. No ei hätää, totta kai laskettuani kupin pöydälleni, kaadoin sen kumoon näppäimistön ja monisteideni päälle.”
Piuvan olisi kannattanut miettiä, miten arvokasta tavaraa kantaa mukanaan epäonnen päivänä.
”Pistin kosketusnäyttöpuhelimeni Nokia X6 reppuuni aamulla, en muistanut että oli 13. päivä perjantai. No sitten kun koulut oli loppu ja otin kännykän, niin joku oli luultavasti astunut reppuni päälle ja näyttö oli hajalla.”
”Suoraa sanottuna surkeasti, kun tänään liukastuin hiekoittamattomalla tiellä. Polvilumpio pois paikaltaan, ja nyt odotellen leikkausta. Mikä voisi mennä vikaan vielä tänään”, kysyy puolestaan nimimerkki Rex.
Eräällä lukijalla oli surkeaa onnea parkkeeraamisen kanssa.
”Piti mennä ajoissa tapaamiseen, niin 11 minuuttia ennen tapaamista oli tullut 40 euron pikavoitto. Paikka oli lumeton jatkuvasta parkkeeraamisesta sekä syrjässä, mutta kuitenkin kiellon piirissä. Olisi pitänyt mennä muutama minuutti myöhässä, kuten tavallista. Kiitos parkkipirkolle muistamisesta perjantaina 13. päivänä.”
Annilla oli surkeaa tuuria joukkoliikenteessä.
”Mun 13. pv perjantai painajainen on se, että mun piti mennä junalla Kouvolasta Kuopioo, mutta junan langoissa oli vikaa. Mentiin bussilla Mäntyharjuun. Nyt just lähettiin Kuopioon, mutta ei paljoa lohduta, kun bussi jolla piti jatkaa, lähtee puolen tunnin päästä. Ja kaveri joka on mukana yrittää ehtiä KalPa-Pelicans peliin. Olisi pitänyt arvata: kun on 13. perjantai ja VR – tappava yhdistelmä”.
Sokerina pohjalla on muisto perjantai 13. päivältä vuodelta 2010.
”Päivän eka laskuvarjohyppyni sinä päivänä oli koitua viimeisekseni. Hypättiin kahden muun kaverin kanssa reilusta neljästä kilometristä freefly:ta. 1400 metrissä alettiin "purkaa kuvaa" eli aloimme "liukua" poispäin toisistamme jotta varjomme voisivat avautua rauhassa. Liu´uin selälläni poispäin jätkistä ja olin kääntymässä mahalleni kunnes yhtäkkiä päävarjoni avautuikin ylläni, ja kovaa! BANG! 9-tunnelisesta varjostani 5 tunnelia RÄJÄHTI suoraan sanoen "tuhannen paskax". Ei lennä! Totesin tilanteen, päästin päävarjoni irti ja turvauduin varavarjoon. Se avautuikin sitten normaalisti, ja laskeuduin ilman ongelmia. Kyseisessä tilanteessa kaikki tapahtuu nopeasti. Maassa ollessani kerkesin siten kelata tapahtumia - mustelmia kehossa, mutta ehjänä ja elossa.
Kauhea kakka hätä iski perjantaina. Onneksi ehdin vessaan eli ei tuo perjantai ole ehkä maineensa väärti!
VastaaPoista